Aselaki- ja politiikka pähkinänkuoressa

Aseiden kuljetukselle on myös omat määräyksensä. Aseenkantolupaa, eli oikeutta kantaa asetta julkisella paikalla, ei Suomessa enää myönnetä. Täten asetta kuljetettaessa aseen tulee olla aina poissa näkyvistä, suojuksessa ja lataamaton. Ainoastaan metsästystilanteessa ase saa olla ladattuna ja sitä voi pitää näkyvillä myös alueilla johon muilla on avoin pääsy. Metsästyslaki kuitenkin kieltää metsästysaseen kuljettamisen maastossa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa. Niissä paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy, ampuma-asetta pitää saa kuljettaa ainoastaan hyväksyttävän syyn nojalla. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi ampumaradalle tai metsästyspaikalle kulkeminen ja aseen kuljetus asesepälle korjattavaksi.

Suomessa ase ei saa olla näkyvissä esimerkiksi seinällä roikkumassa. Asetta tai aseen osia ei saa pitää sellaisessa paikassa, josta ne ovat helposti varastettavissa, vaan niiden tulee olla piilossa lukitussa asekaapissa. Uuden lain mukaan myös asekaapin tulee olla tietynlainen ja sen tulee täyttää tietyt turvallisuusstandardit. Jos säilytettävänä on taas erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi pistoolia, revolveria itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä järeämmässä lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä silloin, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikalla on poliisilaitoksen hyväksyntä.

Aseen säilytys ja kuljetus

Yksilöiden sopivuus aseenomistukseen katsotaan haastattelun muodossa, erityisen tarkasti ensikertalaisten kohdalla. Poliisiviranomainen voi halutessaan myös oman harkintansa mukaan evätä luvan antamisen, vaikka hakija muutoin täyttäisikin asetetut vaatimukset. Uuden lain myötä soveltuvuustesteistä on luovuttu, sillä sisäministeriön ja poliisiviranomaisten mukaan testien testin hyödynnettävyys oli liian huono, eikä se ole käytännössä tuonut lisäarvoa hakijan soveltuvuuden arvioinnissa. Metsästäjän tutkinto ja valtion riistanhoitomaksun suorittaminen ovat lisäedellytyksiä aseen saamiseen metsästystarkoitusta varten. Ampumaurheiluharrastusta varten aselupaa hankkiva on etulyöntiasemassa, jos hän on ampumaliiton jäsen ja erityisesti jos hänellä on jo kokemusta ampumakilpailuista.

Uuden EU-direktiivin myötä Suomen aselakiin on tullut muutoksia. Yksi suurimmista uudistuksista on, että erillisistä hankkimis- ja hallussapitoluvista on luovuttu, ja tilalle on tullut yksi yhtenäinen aselaki. Tänä vuonna voimaan astuneen lain mukaan aselupaa voi hakea myös sähköisesti, minkä tavoitteena on sujuvoittaa aseluvan hakuprosessia. Perusteet aseluvan saamiselle ovat kuitenkin edelleen samat: sekä hakijan että aseen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Lisäksi uudistus tuo asekeräilijät entistä kattavammin lupavalvonnan piiriin, kun jatkossa myös heidän pitää hakea aselupaa hankkimilleen aseille. Lain tarkoitus on ylläpitää aseturvallisuutta, mutta samalla lisätä joustavuutta yksilöiden asehankintaprosessiin.

Aselain uudistukset

Toimivan aseen omistajalla tulee siis olla lupa sille aseelle, jota hän käyttää ja pitää hallussaan. Aselupa on henkilökohtainen ja sitä voi hakea kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jonka taustat ovat poliisiviranomaisten näkökulmasta sopiva. Tätä sopivuutta testaan ensinnäkin soveltuvuustestillä, jolla arvioidaan henkilön taipumusta muun muassa itsetuhoisuuteen ja väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi henkilön pitää käydä poliisin haastattelussa, jossa selvitään aseluvan käyttötarkoitus, käyttöpaikka ja hakijan asenne ampuma-aseita, sekä niihin liittyvää turvallisuutta kohtaan. Jos viranomaiset hyväksyvät lupahakemuksen, hakija saa luvan hankkia hakemusta koskevan ampuma-aseen tai sen osan. Kielteisen päätöksen kohdalla hakijalla on vielä mahdollista ylimääräiseen kuulemiseen, jonka perusteella tehdään lopullinen päätös luvan myöntämisestä.

Suomen laissa ampuma-ase määritellään välineeksi, jolla paineen avulla voidaan ampua luoteja tai muita ammuksia, joista voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Tähän määritelmään sisältyvät myös esimerkiksi voimakkaat ilma-aseet, joilla tarkoitetaan ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä. Ampuma-aseen omistaminen Suomessa edellyttää ensinnäkin aseluvan hankkimista. Lakiin on erikseen määritelty luvat aseiden käyttöön ja hallussapitoon sekä elinkeinonharjoittajille että yksityishenkilöille. Luvan saamiseen vaikuttaa muun muussa luvan hakijan rikollistausta ja psyykkiset sairaudet. Suomessa myönnetään ylivoimaisesti eniten aselupia haulikkoja varten, mutta myös kiväärejä, pienoiskiväärejä ja erilaisia pistooleja on paljon. Näitä aseita käytetään pääasiassa metsästyksessä, ampumaurheilussa ja reserviläisammunnoissa.

 

Mallia Jenkeistä ja ase kaikille? +/-

Yhdysvalloissa voimassa oleva aselaki perustuu Yhdysvaltojen perustuslain toiseen lisäykseen vuodelta 1791. Perustuslaissa kansalaiselle on myönnetty oikeus kantaa asetta. Lain tulkitseminen vaihtelee osavaltioittain. Pääosin Yhdysvalloissa aseen voi omistaa kuka tahansa yli 18-vuotias, jolla ei ole todettua mielisairautta, rikosrekisteriä tai jota ei ole erotettu maan asevoimista. Maassa tehdään vuosittain valtavasti aseellisia henkirikoksia, jotka vuodesta toiseen kuohuttavat maan sisällä ja ulkopuolella. Yhdysvalloissa kansalaiset omistavat eniten käsiaseita koko maailmassa: maailman kaikista siviilien omistamista aseista 35-50 % on Yhdysvalloissa. Maailman väestöstä Yhdysvallat edustavat vain 5 prosenttia. Vuodesta 1994 omistettujen aseiden määrä on kasvanut 38 prosentilla, käsiaseiden määrä on kasvanut 71 prosenttia. Liittovaltion aselait muodostavat perustan Yhdysvaltojen osavaltioiden aselainsäädännölle. Osassa osavaltioita säädökset ovat lievemmät kuin liittovaltion laissa, joissain osavaltioissa tiukemmat. Vuonna 1968 astui voimaan Gun Control Act eli laki joka säätelee asekauppaa. Laki ei kuitenkaan koske yksityisihmisten välistä asekauppaa eikä asenäyttelyissä tapahtuvaa myyntiä, joten melkein kuka vain voi ostaa ja myydä aseita. Vain harvassa osavaltiossa aseen ostajan taustat tarkistetaan. Melkein kaikissa osavaltioissa kansalaiset voivat oleskella julkisilla paikoilla ase esillä ja aseenomistaja saa laillisesti ampua aseellaan jos tuntee olonsa uhatuksi. Puolet osavaltioista hyväksyy hyökkääjän kuolettavan ampumisen paikoissa, jossa aseenomistajalla on oikeus olla, kuten kotona tai julkisella paikalla. Rekisteriä aseista ei useimmissa osavaltioissa ole.

Yhdysvalloissa aseet tappavat enemmän kuin autot

Yhdysvalloissa aselaki on vahvasti mielipiteitä jakava aihe. Vapaammalla aselainsäädännöllä ja kasvavalla rikollisuudella kuten murhien, aseellisten ryöstöjen ja pahoinpitelyiden välillä on yritetty löytää yhteys. 70 prosenttia murhista Yhdysvalloissa tehdään ampuma-aseella. Joukkomurhia on helpompi tehdä kovilla ampuma-aseilla, kuten vuoden 2017 Las Vegasin joukkomurha todisti. Paddock ehti surmata 58 ihmistä kymmenessä minuutissa eikä kukaan pystynyt tekemään mitään. Ampuja Paddockin asevarasto oli ostettu lain mukaisesti. Kotona tapahtuvien aseisiin liittyvät onnettomuudet ovat lisääntyneet. Monet lapset ovat kuolleet turhaan kokeillessaan isänsä omistamaa ladattua asetta tai aseita. Yhdysvalloissa puolet itsemurhista tehdään aseen avulla. Aselain puolustajat muistuttavat että murhaajat pystyvät hankkimaan aseensa miten vain, vaikka aseiden saantia rajoitettaisiinkin. Tästä esimerkkinä on Venäjä, jossa aseiden saaminen on vaikeaa mutta Venäjä on yksi maailman väkivaltaisimmista maista. Aseiden käytön seurauksena Yhdysvalloissa kuolee vuosittain kuitenkin yli 60 000 ihmistä. Määrä kasvaa joka vuosi. Joukkomurhat ovat siirtyneet jopa päiväkoteihin, joiden seurauksena pieniä lapsia kuolee yhden mielenvikaisen takia. Väkivaltaisuuden nähdään olevan yhteiskunnallinen ongelma, johon pitäisi politiikan keinoin puuttua. Aselain kiristämisen ei uskota auttavan sitä vaan ainoastaan yksilöiden mielenterveysongelmien havaitseminen ja hoitaminen ennaltaehkäisevästi parantaisi nykyisiä Yhdysvaltojen tilastoja.

Aseharrastajat, yksilön oikeudet ja itsepuolustus

Vapaamman aseen kantamisen puolestapuhujia ovat aseharrastajat sekä metsästäjät, jotka voivat joutua byrokratian käsiin asetta hankkiessaan. Kiristyneellä aselainsäädännöllä markkinoilta kielletyt aseet ovat kuitenkin yhtä voimakkaita kuin metsästysaseet, joita saa omistaa luvan kanssa. Suurin osa aseiden omistajista on kuitenkin vaarattomia ja käyttävät asetta omissa harrastuksissaan tai omaksi turvakseen. Yhdysvalloissa aseen kantaminen julkisissa paikoissa on jopa näytetty parantaneen turvallisuuden tunnetta etenkin naisilla raiskaajia ja häiritsijöitä kohtaan. Toisten mielestä aseen omistaminen itsepuolustamiseksi on aivan järjetöntä. Itsepuolustus voi tapahtua myös esimerkiksi pippurisuihkeella. Yhdysvalloissa yksilön oikeutta suojella itseään ja perhettään aseellisesti käsitetään perusoikeutena. Suomen lainsäädännön mukaan metsästys- ja kilpa-ammunta-aseen saa helposti jos ostajalla on taustat kunnossa. Suomessa asetta ei saa kuitenkaan ostaa puolustaakseen itseään toisin kuin Yhdysvalloissa. Tämä käytäntö Yhdysvalloissa on alkujaan ajoilta jolloin vapaa kansalainen joutui suojelemaan itseään ja perhettään muilta, sillä valtio ei sitä pystynyt tekemään. Suomessa tällaista historiallista perintöä tai tarvetta ei ole syntynyt. Suomessa valtiolla on aina ollut ylin määräysvalta tulivoiman käytössä, tästä esimerkkinä poliisi. Sisällissodasta huolimatta Suomi on pysynyt yhtenäisenä. Suomalaiset eivät tunne tarvetta itsensä puolustamiseen aseellisesti, vaan meillä on luottamusta edelleen valtiota ja sen päätösvaltaa kohtaan, toisin kuin Yhdysvalloissa. Aselain älyttömyys näkyy joissain osavaltioissa, joissa aseenomistajalla on jopa oikeus ampua lakia rikkovaa valtion virkamiestä. Suomeen tällainen lainsäädäntö ei sovi mitenkään.

Aseen omistaminen Suomessa

Suomen laissa ampuma-ase määritellään välineeksi, jolla paineen avulla voidaan ampua luoteja tai muita ammuksia, joista voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Tähän määritelmään sisältyvät myös esimerkiksi voimakkaat ilma-aseet, joilla tarkoitetaan ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä. Ampuma-aseen omistaminen Suomessa edellyttää ensinnäkin aseluvan hankkimista. Lakiin on erikseen määritelty luvat aseiden käyttöön ja hallussapitoon sekä elinkeinonharjoittajille että yksityishenkilöille. Luvan saamiseen vaikuttaa muun muussa luvan hakijan rikollistausta ja psyykkiset sairaudet. Suomessa myönnetään ylivoimaisesti eniten aselupia haulikkoja varten, mutta myös kiväärejä, pienoiskiväärejä ja erilaisia pistooleja on paljon. Näitä aseita käytetään pääasiassa metsästyksessä, ampumaurheilussa ja reserviläisammunnoissa.Toimivan aseen omistajalla tulee siis olla lupa sille aseelle, jota hän käyttää ja pitää hallussaan. Aselupa on henkilökohtainen ja sitä voi hakea kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jonka taustat ovat poliisiviranomaisten näkökulmasta sopiva. Tätä sopivuutta testaan ensinnäkin soveltuvuustestillä, jolla arvioidaan henkilön taipumusta muun muassa itsetuhoisuuteen ja väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi henkilön pitää käydä poliisin haastattelussa, jossa selvitään aseluvan käyttötarkoitus, käyttöpaikka ja hakijan asenne ampuma-aseita, sekä niihin liittyvää turvallisuutta kohtaan. Jos viranomaiset hyväksyvät lupahakemuksen, hakija saa luvan hankkia hakemusta koskevan ampuma-aseen tai sen osan. Kielteisen päätöksen kohdalla hakijalla on vielä mahdollista ylimääräiseen kuulemiseen, jonka perusteella tehdään lopullinen päätös luvan myöntämisestä.

Aselain uudistukset

Uuden EU-direktiivin myötä Suomen aselakiin on tullut muutoksia. Yksi suurimmista uudistuksista on, että erillisistä hankkimis- ja hallussapitoluvista on luovuttu, ja tilalle on tullut yksi yhtenäinen aselaki. Tänä vuonna voimaan astuneen lain mukaan aselupaa voi hakea myös sähköisesti, minkä tavoitteena on sujuvoittaa aseluvan hakuprosessia. Perusteet aseluvan saamiselle ovat kuitenkin edelleen samat: sekä hakijan että aseen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Lisäksi uudistus tuo asekeräilijät entistä kattavammin lupavalvonnan piiriin, kun jatkossa myös heidän pitää hakea aselupaa hankkimilleen aseille. Lain tarkoitus on ylläpitää aseturvallisuutta, mutta samalla lisätä joustavuutta yksilöiden asehankintaprosessiin.Yksilöiden sopivuus aseenomistukseen katsotaan haastattelun muodossa, erityisen tarkasti ensikertalaisten kohdalla. Poliisiviranomainen voi halutessaan myös oman harkintansa mukaan evätä luvan antamisen, vaikka hakija muutoin täyttäisikin asetetut vaatimukset. Uuden lain myötä soveltuvuustesteistä on luovuttu, sillä sisäministeriön ja poliisiviranomaisten mukaan testien testin hyödynnettävyys oli liian huono, eikä se ole käytännössä tuonut lisäarvoa hakijan soveltuvuuden arvioinnissa. Metsästäjän tutkinto ja valtion riistanhoitomaksun suorittaminen ovat lisäedellytyksiä aseen saamiseen metsästystarkoitusta varten. Ampumaurheiluharrastusta varten aselupaa hankkiva on etulyöntiasemassa, jos hän on ampumaliiton jäsen ja erityisesti jos hänellä on jo kokemusta ampumakilpailuista.

Aseen säilytys ja kuljetus

Suomessa ase ei saa olla näkyvissä esimerkiksi seinällä roikkumassa. Asetta tai aseen osia ei saa pitää sellaisessa paikassa, josta ne ovat helposti varastettavissa, vaan niiden tulee olla piilossa lukitussa asekaapissa. Uuden lain mukaan myös asekaapin tulee olla tietynlainen ja sen tulee täyttää tietyt turvallisuusstandardit. Jos säilytettävänä on taas erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi pistoolia, revolveria itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä järeämmässä lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä silloin, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikalla on poliisilaitoksen hyväksyntä.Aseiden kuljetukselle on myös omat määräyksensä. Aseenkantolupaa, eli oikeutta kantaa asetta julkisella paikalla, ei Suomessa enää myönnetä. Täten asetta kuljetettaessa aseen tulee olla aina poissa näkyvistä, suojuksessa ja lataamaton. Ainoastaan metsästystilanteessa ase saa olla ladattuna ja sitä voi pitää näkyvillä myös alueilla johon muilla on avoin pääsy. Metsästyslaki kuitenkin kieltää metsästysaseen kuljettamisen maastossa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa. Niissä paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy, ampuma-asetta pitää saa kuljettaa ainoastaan hyväksyttävän syyn nojalla. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi ampumaradalle tai metsästyspaikalle kulkeminen ja aseen kuljetus asesepälle korjattavaksi.